Jäkäläkummun Onpa Soma
ERI x 1, EH x 4, H x 1, ROP-pentu x 1, KP x 1lonkat C/C, kyynärät 0/0

Somalla ikää olemmissa kuvissa 4 vuotta
| virallinen nimi Jäkäläkummun Onpa Soma |
kutsuma nimi Soma |
| rekisterinumero FIN12225/07 |
lempinimet Tyttö, Likka, S, (Neiti) Näpsä |
| rotu suomenlapinkoira |
väri musta merkein |
| syntynyt 18.12.2006 |
sukupuoli narttu |
| kasvattaja Tapio Kakko, Palokka |
omistaja Sonja Heino, Helsinki |
Soma KoiraNET jalostustietojärjestelmässä | Soma Lappalaiskoiragalleriassa
tulokset: näyttelyt
|
FIN KVA, FIN MVA BH Lecibsin Kultakuono C/C |
FIN MVA Fidelis Roastil A/A |
FIN MVA Kiedalas Cerrih A/A |
| FIN MVA Heldalan Kuksa |
||
|
Lecibsin Catja C/B SERT » Lappalaiskoiragalleria |
Naavapirtin Nuuska C/C |
|
| Lecibsin Colina A/A |
||
|
Jäkäläkummun Davvebiegga B/B ERI |
Orso-Farm Otva C/B » Lappalaiskoiragalleria |
FIN MVA Orso-Farm Jussa B/B |
| Orso-Farm Yölysti B/B |
||
| Jäkäläkummun Silmänilo A/A SERT |
FIN MVA Rahkis Lapin-Loituma B/B » Lappalaiskoiragalleria |
|
| KANS MVA, FIN MVA, N MVA Jäkäläkummun Kamomilla A/A » Lappalaiskoiragalleria |
Pieniä kuvia painamalla voit nähdä kuvat kokonaisuudessaan suuremmassa koossa
Soma saapui ilostuttamaan ja välillä ehkä vähän vihastuttamaankin elämääni helmikuussa 2007. Soma on minulle se kauan haaveleimani oma suomenlapinkoira, josta haaveilin pikku tytöstä saakka. Soma saapui alkujaan minulle sijoitukseen Isabella Fagerströmiltä (kennel Taikavirran), mutta alkutalvesta 2010 Soma siirtyi minun nimiini, kun sen pennuttamisesta luovuttiin.
Soma osoitti minulle jo heti ekatapaamisellamme, että tältä tytöltä löytyy myös omaa tahtoa: se repi kovalla pienen pennun tarmolla villasukkaani jalasta, vaikka sitä kielsi ja välillä jopa irrotti pikku naskali hampaat sukasta, joka kerta se hyökkäsi suuremmalla tarmolla kimppuun. Soma oli jo pentuna ilopilleri, joka tuntui aina keksivän itselleen uutta kiellettyä tekemistä. Nelikuisena Soma keksi itsellensä omasta mielestään kauhean hauskan ajanvietteen: se päätti ryhtyä kauhomaan vettä vesikulhosta ympäri keittiötä. Koirasta se ehkä oli hauskaa, mutta omistajasta ei niinkään.Vaikka Soma onkin oman tahtonsa omaava persoona, en sanoisi Somaa niin sanotusti kovaksi koiraksi, pikemminkin Soma tuntuu aina välillä hieman pehmeältä. Se muistaa huonot asiat kovinkin pitkään. Pehmeys onkin ollut helppo apu koulutuksessa, kun Somalle on ollut helppo opettaa uusia asioita, sen sijaan vanhojen pinttyneiden tapojen pois opettaminen on tuottanut minulle monesti harmaita hiuksia.
Siitä huolimatta, että Soma välillä
vähän vihastuttaakin tai tuottaa harmaita hiuksia
omistajalleen, se on kuitenkin pääasiassa iloinen,
sosiaalinen ja leikkisä karvanaama, jonka kanssa yhteiselo on
mielekästä ja piristävää.
Se onkin mamman oma pikku prinsessa.
Soma tulee useimmiten vapaana melkeimpä kaikkien koirien
kanssa toimeen, hihnassa asia saattaa välillä olla
vähän toinen, mutta kaikki ihmiset kohdataan
mielellään häntä kauhealla
vimmalla heiluen. Soma on kovin ahne, kaikki luut on hänen luitaan, ja
nopeastihan ne ja kaikki muukin syötävä
katoaa tytön suuhun. Herkuilla onkin Soma helppo motivoida
toimimaan! Pääasiassa Soma on myös leikkisä, mutta motivointi on huomattavasti helpompaa herkuilla, koska leluihin Somalla tuntuu loppuvan mielenkiinto huomattavasti nopeammin.
SOMA HARRASTAA
tottelevaisuuskoulutus
Tottelevaisuuskoulutuksesta, eli alias tokosta on muodostunut meille ajan myötä se niin sanottu ykkösharrastus, jossa olisi mukava joskus edetä Soman kanssa vaikka valionarvoon asti. Tähän tavoitteeseemme olemme Soman kanssa tähdänneet jo pentuajoista lähtien, mutkien kautta kaartaen välillä vähän enemmän ja joskus taas vähän vähemmän aktiivisesti.
Vaikka Soma onkin oppivainen ja motivoituu helposti, on sen kanssa
tullut mutkia matkaan monesti treenatessa. Ensinnäkin on ollut
omistajan kokemattomuus, joten olen tehnyt tyhmiä aloittelijan
virheitä koulutuksessa, sekä
välillä ollut aloittelijan intoilua, jolloin asiat
ovat jääneet puolitiehen. Soman hyvän
oppimiskyvyn ansiosta on näiden virheiden korjaaminen ollut
myöhemminkin mahdollista, tosin
työlästä. Joskus tokon suhteen onkin
käynyt mielessä heittää hanskat
tiskiin ja luovuttaa, varsinkin Soman pahimpana murkkuiän
aikana.
Tokossa Soma on pääasiassa keskittinyt, iloinen ja
totta kai tottelevainen. Joskus tosin Somallekin tapahtuu lipsahduksia
ja toko ei suju. Mutta pääasiassa Soma on mukavaa
treeniseuraa, kunhan motivaatio on vain kohdallaan.
Nykyisin treenailemme tokoa Soman kanssa ihan vain omaksi iloksi ja mielenvirkistykseksi ilman sen kummosempia kisahaaveita, koska Soma näytti jo pidemmän aikaa niin sanotusti keskisormea treenatessa, joten päästin sen pälkähästä ja nauttimaan kotikoiran elämästä.
näyttelyt ja match show't
Soman kanssa näyttelyt olivat itsestään selvä harrastus, koska Soma oli sijoituskoira ja sopimksessa erikseen mainittiin, että Soman kanssa tulisi käydä muutaman kerran vuodessa näytillä virallisesti. Soma starttasikin epävirallisesti näyttelyissä himpun verran päälle nelikuisena match show'ssa, jossa se sijoittui nättinä pentuna hienosti punaisten pentujen toiseksi.
Soma oli oikeastaan luonnonlahjakkuus. En Somaa koskaan oikeastaan
opettanut seisomaan saatika juoksemaan oikein hihnassa, vaan se tuli
siltä oikeastaan itsestään. Tuomareiden
käsittely on Somalle jotain herkkua, ainakin hampaiden
katsomiseen asti. Somasta on niin hauskaa, kun tuomari tulee sen
luokse, jonka takia sitä saakin pitää
paikallaan. Soman kanssa on kuitenkin hauska käydä
kehässä, kun näkee kuinka Soma nauttii
kehässä olosta.
Soman kanssa tullaan vielä nykyäänkin
käymään näyttelyissä,
ehkä hivenen mietteliäämmin, kun
enää ei ole sopimuksillä sidottua
määrää per vuosi.
