Nuku hyvin Nalle
Ei mikään mallilapsi.
Ei tehnyt niin kuin sanottiin vaan kulki oman tiensä
ja sitä kieroon katsottiin,
kun muut jää maahan kiinni hän pilviä saalistaa.
Joi elämän maljan pohjaan, antoi tunteiden kuljettaa.
Näki värejä siellä, missä muut vain harmaata.
Poimi kukkia sieltä, missä oli vain kovaa maata.
Ei katsonut taakseen, aina eteenpäin
Niin paljon ikävää nyt tunnen sisälläin
Hän poissa tänään on, te lujaa tanssikaa
Tuolla pilven reunalla vetää kuohuvaa
Hän poissa tänään on, te sopulit malja nostakaa
miehelle joka teki aina niin kuin huvittaa
Niin monta kertaa maahan lyötiin, ylös jaksoi nousta toki,
antoi kasvot sanalle sitkeys vaikka kovia niin koki.
Vilkaise taivaalle, hän siellä vilkuttaa.
Siunaa meitä kovanonnen lapsia joita tuuli kuljettaa.
Klamydia – Hän on poissa
Nallea ikävöiden, Sonja, Joonas & Soma
Possuilleko sukua?Olemme jo pidemmän aikaan miettineet Joonaksen kanssa, että mahtaakohan Somassa olla jotain piileviä possujen geenejä. Se röhkii aina välillä kuin pieni possu, eikä tunnu edes itse yhtään hämmästyvän sitä. Ja ainahan sanotaan että siathan ovat siistejä eläimiä: meillä Soma nuolee omat juoksutahransa pois, eli eikös se silloin ole aika siisti kaveri? 
Tosiaan siis, meillä juoksuillaan taas. Onhan nyt taas se aika keväästä. Mutta nyt onneksi vaikuttaa siltä, että voin tulevaisuudessakin odottaa Soman juoksuja keväisin aina huhti-toukokuun vaihteeseen, koska viime vuonnakin Somalla oli tähän samaan aikaan juoksut. Helpottaahan tällänen alustava tieto, siitä, että milloin juoksujen pitäisi olla, myös sitä, että voimme paremmalla mielenrauhalla katsella sitten vaikka tokokisoja ja näyttelyitä yms. tapahtumia ettei aina tarvitse pelätä niitä juoksuja tulevan juuri silloin.
Viime viikolla perjantaina ja lauantaina oli meillä hoidossa Nalle, isäni shetlanninlammaskoira. Kovasti tuntui poika vielä olevan maassa tuosta meidän muutostamme, vaikka olisi voinut kuvitella, että toinen olisi iloinen saadessaan ainoana koirana kaiken huomion :/ . Soma onkin yleensä aina ollut Nallea nopeampi sopeutumaan uusiin tilanteisiin, onhan Soma toki kuusi vuotta Nallea nuorempikin.
Yritin myös sunnuntaina treenata, jopa kahteen otteeseen. Huonolla menestyksellä. Somalla ei tuntunut olevan korvia saatika silmiä päässä. Kaikki muu kiinnosti. Meinasin jo heittää hanskat tiskiin, kunnes maanantaina tosiaan löytyi syy Soman tottelemattomuudelle: nimittäin nämä juoksut. Nyt varmaan pitää odotella, että e vähän hellittävät ja menevät ohi ja sitten treenailla, nyt taidamme tyytyä vain lenkkeilemään.
Tänään kävimme Joonaksen ja Soman kanssa vähän tutustumassa uuden kodin lähellä sijaitseviin lenkkeilymaastoihin oikein kunnolla. Ja vitsi miten ihanat maisemat! Pakko sanoa, että nämä kyllä vetävät vertoja jo niille lenkkeilymaastoille missä lenkkeilimme silloin kun joskus Viikissä asuimme. Kunnon hiekkateitä keskellä metsää, aukeaakin löytyy.
Löysimme ison, ihan oikeasti ison, mäen keskeltä Kivikkoa. Sinne vei hiekkateitä ja muuten se oli nurmikkoa. Pakko sanoa, että näin huono kuntoisena otti kyllä kunnon päälle kiivetä sen päälle, koska se oli oikeasti korkea. Ja sieltä näki pitkälle. Puolesta välistä Joonas ja Soma innostuivat loppumatkan ylös juoksemaan, ja siitä tuo yllä oleva kuvakin on.
Itse rakastuin siihen paikkaan, ilmoitinkin että koska siinä vieressä sijaitsee rivitaloja, että muutamme niihin 
. Mutta sekin ehkä joskus ajallaan. yt tyydyn siihen, että meiltä on vähän kävelymatkaa sinne, ei kuitenkaan kauheasti. Siellä tulee varmaan käytyä kunhan tappojaksoltani koulusta jaksan saatika kerkeän. Oli kyllä oikein ihana paikka. Siellä kelpasi kuvata 
.
Saa nähä muuten, että tuleeko meitä ilahduttamaan toinenkin karvainen korvapari syksystä lähtien, siitä myöhemmin lisää.
Tokoilua ja uusi ulkoasuMeidän koko konkkaronkka on sopeutunut uuteen kotiin jo hyvin. Somalla ehkä oli suurin totuttelu ainoan koiran elämään, mutta kyllä sekin on nyt jo hyvin siihen tottunut. Tuntunut itseasiassa jopa nauttivan asemastaan . Ja mitä on nyt kerennyt kävellä, niin tässä on kyllä mahtavat ulkoilumaastot, näissä kelpaa kyllä lenkkeillä. Vielä tosin ei ole osunut eteen mitään ivaa peltoa yms. aukeaa paikkaa missä päästää koira vapaaksi, kun me ei kauheasti noista koirapuistoista välitetän, kun Soma tuntuu usein saavan niistä kaikki massutaudit.
Soman kanssa ollaan myös keretty treenailemaan taas tokoa. Eräs aamu otettiin aamulenkillä kaikki alokasluokan liikkeet, paitsi paikalla makuu ja este, sekä jätettiin seuraamisista kokonaan juoksuosuudet pois. Hyvin tuntui olevan hallinnassa, vaikka onkin pidemmän aikaa jo ollut todella harvakseltaan ollutta treenaamista, siitä onkin johtunut myös blogin hiljaiselo.
Tänään aamulla lenkillä otettiin paikalla makuuta. Ympäristö ei ehkä ollut otollisin, nimittäin metsä ja aurinkoinen aamu, niin siellä oli eloa sitten lintujen yms. eläinten johdosta, joten liikaa häiriötä Somalle. Noh, päätin ottaa sen kahden minuutin paikalla olon. Koskaan Soma ei ole sitä vielä pysynyt, mutta tahdoin kokeilla.
Ekalla kerralla Soma nousi ja lähti liikkumaan noin minuutin jälkeen, joten alusta vaan. Palautin sen samalla paikalle, ja otin uudestaan. Toisella kerralla Soma lähti liikkeelle noin puolentoista minuutin jälkeen. Palautin Soman uudestaan samalle paikalle ja otin taas etäisyyttä. Nyt Soma pysyi hienosta paikallaan, joka kerta jouduin toistamaan välissä sanaa paikka, mutta ainakin pysyi koko kaksi minuuttia! Tuli kyllä hyvä olo siitä. Joka kerta etäisyyttä oli noin metri, josta tosin on vielä pitkä matka siihen, miten pitkällä kisoissa pitää koirasta olla. Mutta hiljalleen lisäillään etäisyyttä.
Pakko vielä mainita, että maanantaina onnistuimme Soman kanssa menemään yhteensä kuuden koiran ohi niin, että minä hallitsin tilanteen, ja Soma sanoi vain muutaman hau haun, kunnes tajusi, että tilanne on minulla hallinnassa. Kehuskelinpa sitä sitten koko illan, enkä koputtanut puuta, joten viime päivät onkin sitten ollut rähjäraija liikkeellä. Nyt aloitammekin kunnolla opettelemaan noita ohituksia ja treenaamaan kisoja varten, kun kohta kolme vuotta sinne ollaan pyritty kovaa vauhtia.
Sivuille sain tämän päivän innostuksen ansiosta uuden ulkoasun, kun omaan silmääni uudet värit eivät viime ulkoasuun sopineet. Ja tähän ulkoasuun sain jotenkin sellaisen Somamaisen tunnelman aikaiseksi . Mielepiteitä otan kovasti vastaan.
Uusi koti ja uudet kujeetNyt on muutto ohi ja koti saatu näyttämään kodilta. Uusi kotimmehan sijaitsee Kivikossa, aivan Kivikon ulkoilumaastojen tuntumassa. Eli oikein mukava paikka asua koiran kanssa.
Koti on muutenkin oikein kiva, ja sopivan tilava kahdelle ihmiselle ja koiralle. Neliöitähän meillä tässä on 49,5, ja siis kaksi huonetta ja keittö.
Nyt muuton myötä, kun Somasta tuli ainoa koira, alkaa hihnakäytös koulumme, eli Soma ryhtyy opettelemaan miten kuljetaan hihnassa nätisti, varsinkin toisten koirien ohitse. Samalla myös alotamme treenaamaan taas tokoa, tosin autopoliittisista syistä eroamme HSKH:sta, ja katselemme jostain läheltä uuden seuran, mihin voisimme vaikka liittyä ja jatkaa ohjattuja ryhmätreenejä. Nyt tosin taidamme tyytyä vain noihin lappalaiskoiraväen vapaa treeneihin silloin tällöin, kun nekin ovat julkisilla kuljettavan matkan päässä.
Pikku hiljaa saapuvan kevään ja uuden kodin kunniaksi päätin sitten uudistaa Soman sivujenkin värit, eli nyt eletään sivuilla kevään aikaa, toivottavasti ulkonakin ryhtyy pian näyttämään enemmän keväältä. Supistin samalla myös sivujen sisältöä poistamalla nyt ainakin Nallen sivun, vaikka yhtä rakas koira se minulle edelleen on.
